Valikko

Vedenjakajan geologia

  • Kukkaromäen kumpumoreeni

Pieksämäen alue tunnetaan Suomen suurimpana ja tiheimpänä drumliinien eli pitkänmallisten moreenikohoumien alueena. Jääkausi muovasi maiseman siten, että ”alue on kuin risukarhilla äestetty.” Maaston voimakas luode – kaakko -suuntainen juovaisuus on luonteenomaista seudun karttakuvassa.

Kaupunkialueella lähin drumliini on Uhomäeltä Yläristille tuleva moreeniselänne, jolla on kalliosydän pohjoispäässä Uhomäellä.

Oman kokonaisuutensa muodostaa Pieksämäeltä Jäppilän kylätaajamaan johtava maantie. Komeista mäkimaisemistaan tunnettu tie on drumliiniesiintymien muodostama. Jäppilästä Sorsakosken suuntaan jatkettaessa löytyy myös yksi Suomen sadasta luonnonihmeestä, Jäppilän Kivikuru, ikiaikainen pirunpelto.

Alla on esimerkkejä drumliinien esiintymisestä Pieksämäen luonnossa. Tarkempia tietoja kohteista ja niiden sijainnista löytyy Pieksämäki-Seuran ylläpitämänä osoittesta tarinasoitin.fi/geopieksamaki

 

Kukkarojärven kankaat tunnetaan kumpumoreeneista. Tässä on niistä komein. Se sijaitsee Metsäopistontien ja pistotie A:n risteyksessä.
Geologipiireissä nämä maastot tunnetaan hyvin. Tästä kummusta on kuva Ympäristöministeriön julkaisussa ”Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat” vuodelta 2007.

 

 

 

Uhomäki

Uuhimäki – Mäenpään maisema-alue sijaitsee Pieksämäen kaupungin välittömässä läheisyydessä pari kilometriä keskustan pohjoispuolella Pieksänjärven ja Vangasjärven vesistöjen väliin jäävällä kannaksella. Maiseman perusrakenteen muodostavat luode-kaakko -suuntaiset moreeniharjanteet, jotka korkeimmillaan nousevat hieman yli 150 metriä meren pinnan yläpuolelle. Avointa viljavaa kumparetta kehystävät lehtipuuvaltaiset tuoreet metsät.
Mäenpään kartanon lukuisat rakennukset ovat ryhmittyneet harjanteen reunalle. Mäenpään päärakennuksen vanhin osa on 1700 -luvulta. Pihapiirissä on myös aitta 1700-luvulta ja muita ulkorakennuksia. Maisema-alueen muut tilat ovat niin ikään ryhmittyneet hieman harjanteen lakialueen alapuolelle rinteeseen löyhäksi nauhaksi. Pihapiirit ovat avoimia. Maisema-aluetta elävöittävät lukuisat koivuvietteet, puukujat sekä yksittäiset maisemapuut. Alue rajoittuu eteläosassa pientaloalueisiin. Avoin kartanoalue viljelyksineen on taajamarakenteessa maisemaa monipuolistava.

Drumliinitie Jäppilään

Alueella on runsaasti moreeniselänteitä eli drumliineja, jotka ovat suuntautuneet jäätikön liikkumisen (vetäytymisen) suuntaisesti luoteesta kaakkoon. Tie kulkee poikittain drumliineihin nähden.

Niemenkylä sijaitsee Jäppilän kirkonkylästä etelään Maavedelle vievän tien varrella. Jäppilän seutu asutettiin luultavasti 1400-luvun puolivälissä. Kylä ja viljelyalueet on raivattu pitkälle Syvänsiin pistävälle kapealle niemelle, joka on loivasti kumpuilevaa harjannetta ja sen lievealuetta. Alueella on nähtävissä Etelä-Savossa poikkeuksellisen pitkiä, viljavia ja vain loivasti kumpuilevia peltomaisemia. Maatilojen pihapiirit ovat sijoittuneet peltojen keskelle, harjanteen laelle, tasaisen välimatkan päähän toisistaan. Pihat ovat avoimia. Pihapuina on varttuneita kapeakasvuisia kuusia ja koivuja.

Jäppilän kunnan keskusjärven Syvänsin rantamaat olivat pitäjän kaikkein varhaisimpien asutusvaltauksien kohteena. Kaidansaari ja Kuoresaari ovat vanhoja kalmistosaaria, joihin on haudattu historiallisella ajalla. Pennalan lahden rannalla, Utrialan tilan koillispuolella on myös uskomuksiin liittyvä karsikkokuusi Jörnin puu.

Lisäksi aluuelta löytyvät
– harju- ja suppa-alue Kaidanharju
– harjumuodostuma ja pohjavesialue, Hiidenlampi, jossa on myös pohjavesivarasto
– harju- ja suppa-alue Syvänsi
– Maijootvuori, arvokas kalliomuodostuma
sekä Leväniemen lohkarelinna ja luola

Jäppilän Kivikuru

Kivikurun syntyyn ovat vaikuttaneet monet tekijät. Kallioperän siirrosten seurauksena paikalle muodostui satoja vuosimiljoonia sitten jyrkkä, paljas kallioseinämä. Sen pinta altistui rapautumiselle. Vesi, jää ja lämmönvaihtelut murensivat kalliota ja irrottivat siitä isojakin kiviä.
Jääkauden jälkeen Kivikurun rinne oli osa Yoldia-meren rantaviivaa. Aallot veivät irtaimet maalajit kivien välistä ja hioivat kivet pyöreiksi. Näin muodostui kurun pohjalle massiivinen muinaisrannasta kertova kivikko. Kivikurun ympärillä maaston muotoja hallitsevat jääkauden lopulla syntyneet kumpumoreenit (teksti Maiju Laakso).

Kivikurun lähistöllä sijaitsee myös suuri siirtolohkare sekä mukurakuusikko,joka on luonnonsuojelualuetta. Samalla suunnalla on myös Rautavuoren luola, kivisuoja, jonne kerrotaan isonvihan aikaan kyläläisten lähteneen piiloon.

Harju- ja suppa-alue, Partaharju

Punkaharju

Punkaharju on entinen Rautalammin reitin ja Vuoksen vesistön välinen vedenjakaja. Itäpuoleinen Mustonen laskee Pyijyyn, joka kuuluu Vuoksen vesistöön. Harjun länsipuolella oleva Hautonen laskee Kukkarojärveen, joka purki vetensä Pieksäjärveen, Rautalammin reittiin.
Vuoden 1911 elokuusta Kukkarojärvikin on virrannut pääosin Vuoksen vesistöön.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mustoselta pääsee Saimaalle…

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja Hautoselta pääsee Päijänteelle.

 

 

 

 

 

 

 

 

Käpykaristamo

Punkaharjun rinteessä, Hautosen eteläpään kohdalla on vuonna 1950 rakennetun käpykaristamon rauniot. Metsäoppilaitoksen toimintaan kuului aikanaan myös metsänviljelyn opettaminen. Kerättiin käpyjä ja niistä otettiin siemenet talteen käpykaristamossa, jossa käpyjä kuumennettiin. Silloin ne avautuivat ja siemenet karisivat alas.
Rakennus purettiin v. 1975 tarpeettomana.