Haapakosken Ruukki sijaitsee Pieksämäen ja Suonenjoen rajalla. Historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja ympäristöltään arvokas Haapakosken ruukki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, se on myös malliesimerkki 1800-luvulla alkaneesta teollistumisen aikakaudesta. Vanhan tuotantolaitokset sisältävät harvinaisen paljon esineitä ja laitteita eri aikakausilta. Suojellussa ruukkimiljöössä ajan kerroksellisuus sekä arjen työhistoria on hyvin nähtävissä, tunnelma on kuin työt olisivat päättyneet eilen, aika on pysähtynyt.

RUUKIN HISTORIAA

Mäenpäässä Kruununvoudin virkaa hoitava ruotupataljoonan päällikkö Johan Fredrik Molander sai vuonna 1842 privilegion senaatilta Keisari Nikolain suostumuksella ruukin perustamiseen Pieksämäen maalaiskuntaan Haapakosken rannalle. Molanderin yhtiökumppaniksi tuli Mikkelin läänin lääninkamreeri, kamarineuvos Johan Reinhold Holmberg, kolmanneksi osaakkaksi he ottivat ruotsalaisen Johan Ernst August Boijen. Raudan sulatus aloitettiin 30. joulukuuta 1844, kun masuuni käynnistyi ensimmäisen kerran.

Erämaahan rakennetun ruukin kulkuyhteydet olivat huonot eikä sinne aluksi johtanut kunnollista tietä. Ruukin tuotteiden vienti päämarkkinoille Pietariin vei  aikaa, koska Saimaan kanavaa ei tuolloin ollut. Vuonna 1856 ruukin pääosakkaana ollut Holmberg teki konkurssin. Boije joutui myymään osuutensa ruukista (Molander oli myynyt osuutensa jo aiemmin) ja 1857 sen osti pietarilainen kauppias Josef D. Thompson. Thompson myi omistamansa Haapakosken ja Huutokosken ruukit edelleen pietarilaiselle kollegineuvos Nikolai Putiloville. Haapakosken ruukin masuuni rikkoutui 13. elokuuta 1859, jolloin masuunista ulosvalunut sula rauta sytytti tuleen myös masuunirakennuksen, konepajan ja valimon, mutta jo samana vuonna valmistui uusi harmaakivestä rakennettu ranskalaistyyppinen masuuni. Uuden masuunin ansiosta takkiraudan tuotanto kasvoi nopeasti. Vuonna 1869 Haapakoskella otettiin käyttöön putlausmenetelmä. Ruukki tuotti nyt sulaimia, joista valssattiin Putilovin Pietarin tehtailla ratakiskoja. Takkiraudan tuotanto nousi 1870-luvulla yli 1000 tonniin vuodessa. Putilovin yritys teki kuitenkin konkurssin ja se joutui 1876 Venäjän valtionpankin haltuun. Putilovin jälkeen Ruukilla on ollut useita eri omistajia ja yrityshistoria on vaiherikas ja värikäs.

Ruukin kuljetusyhteydet paranivat huomattavasti, kun vuonna 1889 avattiin Haapakosken kautta kulkeva Savon rata. Toisen maailman sodan aikana tehtaan tuotanto oli huipussaan, kun se valjastettiin tekemään sotatarvikkeita mm. kranaatteja puolustusvoimille. Sodan jälkeen valmistettiin sotakorvaustuotteita esim. erilaisia koneita teollisuutta varten. Haapakosken Ruukki oli Sotevan päähankkija. Tuon aikakauden jälkeen päätuotteina ovat olleet vesijohto- ja viemäriputket sekä venttiilit, joita ruukilla on valmistettu vuosisadan alusta saakka.
Lue tästä kohteesta tarkemmin.

RUUKIN NYKYISYYS

Ruukki on nykyisin yksityisomistuksessa, sen omaleimaiseen tunnelmaan ja tarinoiden äärelle pääsee tutustumaan ryhmille järjestettävillä opastetuilla kierroksilla.
Hinta 10 e/ henkilö, vähintään 7 henkilöä/ryhmä, kierroksen kesto noin 1 tunti. Pienempiä ryhmiä sopimuksen mukaan.
Kierrosvaraukset: Jari Väänänen, puh. 0400 282906

KUVAAJILLE – Haapakosken Ruukki kuvausmiljöönä

Ikuista tärkeät hetkesi historiallisessa maisemassa! Meiltä löydät loistavan kuvausmiljöön elämäsi juhliin tai vaikka tuotteesi promokuvauksiin. Monipuolisesta ympäristöstä löydät vaihtelevia maisemia aina karusta valimosta vanhan ajan tunnelmalliseen pihapiiriin. Paikka on myös loistava harrastekuvaajien kuvauspaikaksi.
Kuvauspaikkavuokra: sisätilat ja Ruukin pihapiiri 55 e/ tunti – pidemmät kuvausajat sopimuksen mukaan.

Haapakosken Ruukki
Haapakoskentie 506
77520 Pieksämäki
www.facebook.com/haapakoskenruukki
https://www.instagram.com/haapakoskenruukki/
https://www.youtube.com/channel/UCw-9XPKLKQTSPxhU4ViH8Gg?disable_polymer=true

Kierrosvaraukset ja tiedustelut: Jari Väänänen, puh. 0400 282906