Blogi / Matkailuinfo / Pieksämäen kaupunki / Poleeni / Sport Pieksämäki
Valikko

Historia

  • Kulttuurikeskus Poleeni

Arkeologiset kaivaukset kertovat, että ensimmäiset asukkaat kaivoivat maamajansa Pieksämäen jokisuistoihin yli 7000 vuotta sitten. Ylänteellä oleva seutu nousi nopeasti kuiville jääkauden reunan vetäytyessä pohjoiseen. Pieksämäki oli tuolloin osa Joldianmeren länsirantaa ja kolmen vesistön risteyspaikkana erinomainen elinalue metsästäjä-kalastajille. Pieksämäellä on ollut yhtäjaksoista asutushistoriaa yli 5000 vuoden ajan. Hallinnollisesti Pieksämäki syntyi 26.7.1574 kuningas Juhana III:n vahvistettua Pieksämäen kirkkopitäjän perustamisen. Kirkkopitäjään kuului alueita seitsemästä pitäjästä: Pieksämäeltä, Rautalammilta, Suonenjoelta, Leppävirralta, Joroisista, Kangasniemeltä ja Hankasalmelta. Kesällä 2014 kaupunki täytti 440 vuotta. Synnyinpaikkaa hallitsee jo yli 210 vuoden ikään ehtinyt, itäisen Suomen vanhin käytössä oleva pappila, Sylvi Kekkosen synnyinpappila.

Vuonna 1889 valmistunut Savon rata toi seudulle uutta ilmettä, mutta vasta vuonna 1914 valmistunut oikorata Savonlinnaan vilkastutti muuttoa paikkakunnalle. Kun koko poikittaisrata vuonna 1918 saatiin käyttöön, alkoi Pieksämäestä tulla merkittävä rautatieliikenteen risteysasema. Ratojen vetämiseen Pieksämäen kautta vaikutti paikallinen valtiopäivämies Abel Häyrinen. Hän lahjoitti laajoja maa-alueita niin, että nykyinen keskustaajama sijaitsee Häyrisen vanhoilla mailla. Pieksämäen liikenteellinen merkitys kasvoi voimakkaasti sotien 1939-1944 aikana. Huoltoliikennettä rintamille hoidettiin ja ohjattiin rautateitse Pieksämäeltä käsin, alue toimi päämajan varasijoituspaikkana ja materiaalivarikkona. Sotilaslentokenttä ja suuri sotavankileiri lisäsivät liikenteellistä painoarvoa. Sotien jälkeen karjalaisen siirtoväen jakoreitit kulkivat Pieksämäen kautta ja nostivat kauppalan asukasluvun yli kaksinkertaiseksi. Tuolloin mm. Suomen Kirkon Sisälähetysseura laitoksineen muutti Pieksämäelle tuoden 600 työpaikkaa. Rauhan jälkeen paikkakunnalle sijoittuivat Valtionrautateiden itäisen Suomen hallinnolliset piirikeskukset, konepaja ja rautatievarikko. Ratapiha kasvoi 6-7 kilometriä pitkäksi ja raiteita oli liki 100 kilometriä. Pieksämäen maine rautatiepaikkakuntana syntyi.

Paikkakunnalla oli elinvoimaista pienteollisuutta ja asema perinteisenä koulukaupunkina. Pieksänharjulla sijaitsevan vanhan kirkonkylän ja uuden asemanseudun taajama-asutus vahvistettiin kauppalaksi vuonna 1930. Kaupunki Pieksämäestä tuli 1962. Kuntaliitoksessa 2007 Pieksämäkeen yhdistyi 2004 perustettu Pieksänmaan kunta (Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilän ja Virtasalmen kunnat). Pieksämäki on hyvin suunniteltu kaupunki, jonka asemakaavan on laatinut Otto-Iivari Meurman. Maamerkkinä harjulla kohoaa vesitorni. Puistot ja viheralueet hallitsevat kaupunkikuvaa. Pieksäjärvi rantapolkuineen muodostaa asukkaille viihtyisän virkistysalueen. Kaupunki jatkuu maaseutumaisena kantakaupungin ympärille. Entiset kuntakeskukset Naarajärvi, Jäppilä ja Virtasalmi ovat vireitä yrittämisen ja asumisen keskuksia.

  • Haapakosken Ruukki
    Haapakoskentie 506
    77520 Haapakoski
    Ruukkikierroksille aikavaraukset:
    0400 282 906/ Jari Väänänen
    www.facebook.com/haapakoskenruukki
    Vuonna 1842 perustettu Haapakosken järvimalmiruukki on historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja ympäristöltään arvokas ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alue on yksityisomistuksessa ja siihen pääsee tutustumaan opastetuilla Ruukkikierroksilla. Ruukilla järjestetään myös tapahtumia. Paikka sijaitsee Haapakosken kylässä Pieksämäen ja Suonenjoen rajalla.
  • Häkkilän tila ja tuulimylly
    Heinälammentie 50
    77120 Venetmäki
    Puh. 040 749 5550 / Terho Häkkinen
    terho.hakkinen@hakkilantila.fi
    www.hakkilantila.fi
    Vanhimmat rakennukset 1800 luvulta, tuulimylly on siirretty ja kunnostettu 2009. Tila on suojelurakennus (SR) kohde. Venetmäessä sijaitseva tilakokonaisuus on avoinna sopimuksen mukaan tai tapahtumissa.
  • Iso-Pappila / Kulttuuripappila Sylvi
    Sylvinkuja 5
    76130 Pieksämäki
    Puh. 050 361 0772
    www.kulttuuripappilasylvi.fi
    Kustavilaistyylinen pappilarakennus (v. 1800-1804, peruskorjattu 1846, 1886 ja 1965). Sylvin kamari -huonenäyttely, kotiseudun vinttimuseo, vanhojen kirjojen kirjatupa, antikvariaatti ja taidepaja, kesäkahvila Ruustinna, kursseja ja kesäteatteria, vaihtuvia taidenäyttelyitä, historiallisia esittelyjä. Kulttuuripappila Sylvin ovet avautuvat kesälle tiistaina klo 14.6. klo 10. Kesäkauden avajaiset alkavat klo 13. Sunnuntaina 12.6. Pappilan pihalla on näytelmän Liisa Ihmemaassa -ensi-ilta klo 16.
    Kulttuuripappila Sylvin kesäkausi: 14.6.-28.8.2016 ti- to klo 10-18 ja pe-la klo 10-16 ja su klo 12-16, ma suljettu.
  • Jäppilän kotiseutumuseo
    Jäppilän kirkkotie
    77570 Jäppilä
    Puh. 044 787 4022 / Jäppilän kirjasto
    Jäppilän kotiseutumuseo on osa kirkonkylän maisemaa, joka on säilyttänyt hyvin rakenteensa ja ilmeensä. Kirkonkylän vanhasta rakenteesta ovat jäljellä vuonna 1872 rakennettu kirkko ja kiviaidalla ympäröity kirkkotarha, kiviaidan reunustama hautausmaa, museona toimiva entinen viljamakasiini, koulu ja kunnantalo sekä vanhempaa asutusta Kotamäentien ja Laaksotien varrella. Kirkon edustalla oleva kenttä on toiminut kauan markkinapaikkana. Vuonna 1961 perustettu museo toimii entisessä pitäjän lainajyvästössä. Vuoraamaton, hirsirakenteinen, keltamullattu viljamakasiini rakennettiin vuonna 1882. Kahteen kerrokseen rakennetussa näyttelyssä esitellään kokoelma maanviljelyyn, kalastukseen, liikkumiseen, kotitalouteen ja koulunkäyntiin liittyviä esineitä. Pääpaino on maatalouselinkeinoissa. Museon omistaa ja sitä ylläpitää Pieksämäen kaupunki. Avoinna kesäsunnuntaisin.
  • Kulttuurikeskus Poleeni
    Savontie 13
    76100 Pieksämäki
    Tiedustelut ja tilavaraukset: 0400 855 714, 044 388 3413
    www.poleeni.fi
    Kulttuurikeskus Poleeni on valmistunut 1989 (suunnittelijat Arkkitehdit Ky / K.V. Gullichsen – E. Kairamo – T. Vormala). Rakennus voitti valmistumisvuonnaan Suomen Betoniteollisuuden Keskusliitto SBK:n järjestämän Vuoden Betonirakenne sekä Vuoden Miljööpalkinto -kilpailut. Rakennuksessa on kaksi kokoustilaa: 342 -paikkainen teatteri-, konsertti- ja elokuvasali ja pienempi 65-paikkainen kokoustila (voidaan jakaa myös kahtia). Lisäksi näyttelytilaa, kirjasto, kahvila, kellariteatteri, pienkokoustila ja Lippupalvelu puh. 0400 855 614. Tarjoilut tilauksesta Poleenin kahvilasta, puh. 0440 481 062.
  • Moision kartano
    Moisiontie 1
    76150 Pieksämäki
    Päärakennus on C. L. Engelin piirustusten mukaan tehty empiretyylinen rakennus (1860-l.). Pihapiirissä Pieksämäen kaupungin omistama kivinavetta. Kartanorakennus on yksityisomistuksessa.
  • Mäenpään kartano
    Pohosjoentie 10
    76130 Pieksämäki
    www.maenpaankartano.com
    Päärakennuksen vanhin osa ja aitta ovat 1700-luvulta. Rakennus on yksityisomistuksessa ja siellä toimii Mäenpään Ratsastuskoulu.
  • Mäntylän lammastila
    Maavedentie 2
    77570 Jäppilä
    Puh. 0500 586 330
    laura@lauranlammas.com
    Mäntylän lammastila on yksi Jäppilän kylätaajaman kolmesta luomutilasta. Mäntylä on rakennettu 1900 -luvun alussa, miltä ajalta suuri osa tilan nykyisestä rakennuskannasta on peräisin. Aittagalleria ja tilapuoti. Tilapuodissa on myynnissä mm. villalankoja ja taljoja, takotuotteita sekä paikallista taidetta. Puoti on avoinna perjantaisin klo 14-17, muina aikoina sopimuksen mukaan.
  • Nikkarila
    Metsäopistontie 100
    76100 Pieksämäki
    Tilojen vuokraus ja retket: 045 660 1553 Esko Sinkkonen
    nikkarila.majoitus@mattijaliisakoti.com
    Tarjoilut ja juhlat: Nikkarilan keittiö
    Puh. 040 028 2494
    www.nikkarilanyhteiso.fi
    www.facebook.com/nikkarila
    Alueella moottorisaha- ja metsämuseot. Moottorisahamuseo sijaitsee Maijalan yläkerrassa. Museossa esillä olevat sahat ovat lahjoitettuja ja Nikkarilan metsäkoulun toiminnan aikana kerättyjä, ensimmäinen saha on vuodelta 1934.
    Hieno metsämuseo sijaitsee Kirjaston yläkerrassa. Museoon on kerätty Nikkarilan historiaa; vanhoja esineitä, kuten kirjoituskone, koulukirjoja, metsänäytteitä, tutkimustöitä ja vanhoja työkaluja. Esillä on myös vanha metsäopiskelijan huone aitoine sisutuksineen ja esineineen. Museot ovat sopimuksen mukaan auki esittelykierroksia varten.
    Lisäksi kokous- ja koulutustiloja sekä juhlatilaa tarjoiluineen eri kokoisille ryhmille Nikkarilan luonnonkauniissa ympäristössä. Myös majoitusta jopa 100 hengelle. Normaalisaunan lisäksi ranta- ja savusauna vuokrattavana.
  • Nokkala
    Nokkalantie 8
    76150 Pieksämäki
    Nokkalan tilan vanhin rakennus on 1800 -luvun alussa rakennettu savutupa, joka on toiminut myös siirtolaisten majapaikkana, naisten työpajana ja leipomona. Vuodelta 1832 olevassa rakennuksen eteläpäässä pidettiin käräjiä. 1900 -luvulla käräjät siirtyivät tilan päärakennukseen, jossa niitä järjestettiin vuoteen 1955 saakka. Tilalla on koko sen historian ajan harjoitettu maataloutta. Nykyisin rakennukset ovat asuinkäytössä ja yksityisomistuksessa.
  • Nostalgiset höyryjunamatkat
    Lisätietoja höyryveturiajeluista ja tilausajoista: Esko Hirvonen 040 571 0891, esko.hirvonen@pp.inet.fi tai Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksen kotisivuilta: www.pmk-hoyryveturiyhdistys.fi
    Säävaraus: Liikennöintialueen metsäpalovaroitus voi rajoittaa liikennöintiä.
  • Nukkekoti
    Hiekanpäänniemi
    76100 Pieksämäki
    Puh. 044 799 55 47
    www.poleeni.fi
    Nukkekoti sijaitsee kauniilla paikalla keskellä kaupunkia Pieksäjärven rannalla. Alkuaan paikalla oli Moision kartanon isännän v. 1921 rakentama huvila, joka tuhoutui tulipalossa v. 1926. Ainoastaan pihan maakellari säilyi tuholta. Nykyinen talo on rakennettu v. 1936. Kesäisin rakennus herää Sadun ja Seikkailun taloksi ja tarjoaa lapsille monenlaista toimintaa.
    Lisätietoja toiminnasta www.versoverkko.fi.
  • Pieksämäen lukio
    Keskuskatu 32
    76100 Pieksämäki
    Keskuskoulu on valmistunut kolmikerroksisena vuonna 1929. Sen on suunnitellut A.E. Eränen. Neljäs kerros koulurakennukseen valmistui arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmana 1947 ja peruskorjaus Pieksämäen kaupungin teknisen viraston Leena Muoniovaaran toimesta 1983. Keskuskoulu on esimerkki 1920 -luvun klassismista. Pieksämäen lukio muutti rakennukseen 2007.
  • Punainen Tupa
    Virastotie 1
    77330 Virtasalmi
    Tiedustelut: 044 788 3557
    Virtasalmen käsityöyrittäjien myymälä ja kotiseutumuseo. Avoinna kesä-elokuun.
  • Pöyhölän Pappila
    Pöyhöläntie 170
    76620 Pyhitty
    Esittelyt ja varaukset: 050 307 8387 / Emäntä Minna Vihonen
    poyholanpappila@gmail.com
    www.poyholanpappila.fi
    Pöyhölän Pappila on rakennettu 1820 ja se on pyritty säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan. Pappilan pihapiiri on idyllinen väentupineen, aittoineen ja  kiviseinäisine pihattorakennuksineen. Pyhityllä sijaitseva rakennus on toiminut pappilana vuosina 1684-1950. Pöyhölän Pappila on yksityisomistuksessa ja tarjoaa tilauksesta ryhmille kokoustila-, juhla- ja ravintolapalveluja. Myös kesämajoitusta ja erillinen, uusi kokousrakennus pihapiirissä.
  • Savon radan museo
    Ratakatu 8
    76100 Pieksämäki
    Puh. (015) 613 838 (aukioloaikana)
    Tiedustelut: Kulttuurikeskus Poleeni 044 388 3413 tai Savon Radan Museon Perinnekerho 040 501 5278
    www.poleeni.fi
    www.savonradanmuseo.fi
    Savon rata avautui liikenteelle Kouvolasta Kuopioon 1.10.1889 ja sata vuotta myöhemmin samana päivänä avattiin Savon radan museo yleisölle. Museo tarjoaa tietoa höyryvetureiden maailmasta kertoen tarinaa menneiden sukupolvien työstä ja elämästä rautateillä. Tärkein museoesine on vuodelta 1889 peräisin oleva vanha asemarakennus, jossa museo sijaitsee.  Perusnäyttely sisältää lähes 300 esinettä ja noin 100 valokuvaa. Museon ulkoalueella on kaksi kunnostettua veturia.
  • Seurojentalo
    Savontie 70
    76150 Pieksämäki
    Esittelyt ja varaukset: 0440 255 256 / Pekka Seppä tai 050 382 8812 / Pentti Hätinen
    Savon Kilta ry:n omistama ja entisöimä 1909 rakennettu historiallisesti arvokas rakennus. Alkuperäiseltä nimeltään rakennus oli Pieksämäen Seurojen talo. Vuokrataan juhla- ja muihin tilaisuuksiin.
  • Sisälähetysseuran museo
    Seurakuntaopisto Huvilakatu 31 (Rakennus A)
    76130 Pieksämäki
    Tiedustelut: Opintotoimisto puh. 040 3509150
    Avoinna sopimuksen mukaan.
    Museo esittelee Sisälähetysseuran työtä Sortavalasta alkaen, diakonien ja diakonissojen koulutusta yli sadan vuoden ajalta.
  • Tiiaismäen tuulimylly
    Kuosmalantie 23
    77330 Virtasalmi
    Puh. 0400 151 400 / Jouko Mökkönen
    Virtasalmen Väisälän kylästä löytyy harvinainen, käyttökelpoisena säilynyt, vuonna 1886 rakennettu tuulimylly. Aikoinaan Virtasalmi tunnettiin tuulimyllypitäjänä ja pitäjän perustamisen aikoihin tuulimylly kuului lähes jokaisen taloon. Tuulimylly löytyy Väisäläntien varrelta noin 2,1 km Pieksämäki-Mikkeli-tien risteyksestä Väisälään päin ja näkyy tielle.
  • Valkeamäen maaseutumuseo
    Virmasjärventie 760
    77330 Virtasalmi
    Puh. 0400 915 302
    Museo sijaitsee Valkeamäen entisen kansakoulun vieressä, vajaat 8 kilometriä Virtasalmen keskustasta Joroisiin päin ajettaessa. Museoalueella on 1990 -luvulla valmistuneen näyttelyrakennuksen lisäksi hirsirakenteinen riihi, lato, v. 2006 valmistunut savusauna, v. 2007 valmistunut perunakuoppa ja 2009 valmistunut varastorakennus, jossa erilaisia koneita ja laitteita 1930 -luvulta nykypäivään. Museon näyttelyssä olevat esineet ovat pääosin 1900 -luvun alkupuoliskolta ja ne on kerätty suurelta osin Virtasalmen Valkeamäen taloista ja tiloilta. Avoinna heinäkuun aikana su klo 14-18. Muuna aikana sopimuksen mukaan.
  • Vanha kaupungintalo
    Savontie 9
    76100 Pieksämäki
    Valter ja Ivar Thomén vuonna 1918 Pohjoismaiden Osakepankin konttoriksi suunnittelema rakennus. Peruskorjattu 1984 (Kirsti ja Egil Nordin) ja toiminut Pieksämäen kaupungintalona nykyisen kaupungintalon valmistumiseen 1973 saakka. Nykyisin talossa toimii juhla- ja ruokaravintola Hilpeä Hospodar.
  • Vanha rautatieasema
    Ratakatu
    76100 Pieksämäki
    Tiedustelut: Kulttuurikeskus Poleeni tai Savon Radan Museon Perinnekerho 040 501 5278.
    Tyyppipiirustus Knut Nylander 1889, laajennus Bruno Granholm 1902. Oulun radan IV luokan tyyppipiirustus no 2 mukaan toteutettu asemarakennus. Tiloissa toimii kesäisin Savon Radan museo, joka tarjoaa katsauksen höyryvetureiden maailmasta kertoen tarinaa menneiden sukupolvien työstä ja elämästä rautateillä. Tärkein museoesine on vanha asemarakennus, jossa museo sijaitsee. Savon rata avautui liikenteelle Kouvolasta Kuopioon 1.10.1889 ja sata vuotta myöhemmin samana päivänä avattiin museo yleisölle. Perusnäyttely sisältää lähes 300 esinettä ja noin 100 valokuvaa. Pienestä asemamiehen huoneesta on tehty videohuone, jossa voi katsoa lyhyitä rautatieaiheisia videoita. Museon ulkoalueella on kaksi kunnostettua veturia.
  • Virastotalo Kanttila
    Vilhulantie 5
    76850 Naarajärvi
    Tiedustelut ja varaukset: (015) 788 2111
    Valmistunut 1988, suunnittelija Jouni Koiso-Kanttila. Rakennuksen virasto-osa toimii kuntalaisten palvelukeskuksena, kun taas monitoimiosa jakautuu Kanttila -saliin, näyttelytilaan, kahvioon ja seurustelutilaan. Talossa toimivat myös kirjasto ja seutuopisto. Kanttila -sali on tyylikäs, noin 260-paikkainen kokous- ja kongressitila.
  • Virtasalmen kotiseutumuseo
    Virastotie 1
    77330 Virtasalmi
    Puh. 044 788 3557 / Virtasalmen kirjasto
    Avoinna: 1.6.-31.8. ma-la klo 11-15 Virtasalmen kotiseutumuseo sijaitsee
    Virtasalmen keskustassa kirkkoa vastapäätä entisessä pitäjäntuvassa. Punamullattu rakennus on valmistunut vuonna 1914. Museon omistaa Pieksämäen kaupunki. Avoinnapidosta huolehtii Virtasalmen käsityöläiset ry, joka pitää samassa rakennuksessa myymälää. Museossa on esillä virtasalmelaisten elinkeinoja ja kunnallista elämää esittelevää materiaalia. Esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvä näyttelykokonaisuus on monipuolinen ja havainnollinen. Museon pihapiirissä on Virtasalmen perinnepuisto. Puistossa on pienoismallit viidestä virtasalmelaisesta rakennuskokonaisuudesta, joista osa on kokonaan tai osittain tuhoutunut. Puistossa on myös perinteisiä puutarhakasveja.
  • Virtasalmen perinnepuisto
    Virtasalmen matkailun kehittäjät ry:n ensimmäisenä projektina valmistui Virtasalmen Perinnepuisto, jonka avajaisia vietettiin syyskuussa 2004. Perinnepuisto sijaitsee Virtasalmen taajamassa vanhalla kirkonmäellä ja se esittelee pienoiskoossa viittä historiallisesti merkittävää rakennusta tai pihapiiriä: Virtasalmen vanhaa puukirkkoa, Tiiasmäen  tuulimyllyä, Virtasalmen vehnämyllyä, Ankeleen myllyä ja Joenpolven kartanoa pihapiireineen. Takorautainen portti johtaa kävijät Perinnepuistoon, jonka tiedotustaulussa esitellään tarkempi rakennusten historia, perinneperennojen lajit ja tiedot puiston rahoituksesta.
    Perinnepuisto on auki ympäri vuoden ja sinne on vapaa pääsy.Lisää tietoa Etelä-Savon maakunnan museoista sivustolla www.etelasavonmuseot.fi
jaa...Share on Facebook0Tweet about this on TwitterShare on Google+0